Siirry sisältöön

Asunnot

Noin neljännes suomalaisista asuu vuokralla, Helsingissä lähes joka toinen. Maailma muuttuu – omistusasuminen ei näyttäydy enää sinä ainoana oikeana vaihtoehtona, vaan vuokralla asumisen suosio kasvaa kasvamistaan. Yksi syy vuokra-asumisen suosioon on se, että vakituista työpaikkaa on vaikea saada. Työelämä pirstaloituu, ja jos meinaa leivän syrjässä pysyä kiinni, pitää usein olla valmis muuttamaan työn perässä. Tämä on tietenkin helpompaa, kun asunnon myyminen ei viivytä muuttoa. Kaupungista toiseen on helppo muuttaa, ja vuokra-asuja pääsee muuttamaan kohtuullisin kuluin myös hyville alueille. Omistusasunnot tuppaavat olemaan kaupunkien keskustoissa hyvin kalliita, joten omistusasunnon hankinta ei sieltä edes olisi aina taloudellisesti mahdollista. Helsingin keskustassa maksaa yksiökin helposti yli 300 000 euroa.

Vuokra-asuja maksaa asunnostaan kiinteää kuukausivuokraa, eikä hän joudu maksumieheksi, jos asuntoon tarvitaan remontteja tai jos jääkaappi hajoaa. Vuokralla asuminen on siis kaikin puolin turvallista ja edullista. Irtisanomisaika on vuokranantajan puolelta 3–6 kuukautta, joten vuokralaiselle jää hyvin aikaa etsiä uutta kattoa päänsä päälle, jos asunnon omistaja haluaakin asunnon omaan käyttöönsä. Asuntosijoittaminen houkuttelee pariinsa yhä uusia sijoittajia, koska hyvästä vuokra-asunnosta voi saada 3–7 prosentin tuottoa. Siistikuntoinen keskusta-asunto löytää melko varmasti asukkaan, kunhan vuokra ei ole liian kallis. 

Vuokrasopimus kannattaa ilman muuta tehdä kirjallisena. Näin vältytään kaikilta ristiriitatilanteilta. Vuokrasopimuksesta on helppo tarkastaa, mikä oli sovittu vuokran eräpäiväksi, koska on muuttopäivä, edellytettiinkö vuokralaiselta kotivakuutusta, ja millainen sopimussakko avaimien hukkaamisesta oli määrätty. Kun vuokrasopimuksen laatimisen yhteydessä on laadittu alkutarkastus, mitä on täydennetty valokuvilla, ei myöhemmin tarvitse riidellä siitä, oliko makuuhuoneen ovessa lommo jo asuntoa vuokratessa. Huolella laadittu vuokrasopimus on molempien osapuolien etu. 

Jo ennen kuin alat vuokrata asuntoa, pohdi, haluatko tehdä tulevan vuokralaisesi kanssa määräaikaisen vaiko toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen. Jos olet etsimässä itsellesi vuokra-asuntoa, kysy vuokraajalta, kumpi sopimustyyppi tällä on mielessä. Toistaiseksi voimassaolevalla ja määräaikaisella sopimuksella on perustavanlaatuisia eroja. 

Toistaiseksi voimassaoleva vai määräaikainen vuokrasopimus

Määräaikaista sopimusta ei voi purkaa kesken sopimuskauden, kun taas toistaiseksi voimassaoleva sopimus on irtisanottavissa kuukauden varoitusajalla – siis vuokralaisen puolelta. Vuokranantaja ei voi vaatia esimerkiksi kahden kuukauden irtisanomisaikaa, sillä irtisanomisajat on asuinhuoneenvuokralaissa tarkoin määrätty. Vuokranantajan on annettava 3 kuukauden irtisanomisaika, jos vuokrasopimus on ollut voimassa alle vuoden, ja jos vuokrasuhde on kestänyt yli 12 kuukautta, on irtisanomisaika asuinhuoneenvuokralain mukaan 6 kuukautta.

Joissain tilanteissa myös määräaikainen vuokrasopimus voidaan päättää kesken sopimuskauden. On oikeus ja kohtuus, että vuokralainen saa irtisanoa vuokrasopimuksen, jos hänen on työn tai opiskelun takia muutettava toiselle paikkakunnalle. Jos vuokranantaja ei tähän suostu, voidaan vuokrasuhteen purkua hakea käräjäoikeudelta. Asuinhuoneenvuokralaki sallii vuokrasuhteen purkamisen myös muiden pakottavien syiden perusteella. Pienet puutteet eivät riitä määräaikaisen vuokrasuhteen purkuun, vaan kyseessä on oltava niin painavan syyn, että asuminen kyseisessä asunnossa ei ole mahdollista. Vuokrasuhteen purkamisen syyksi ei riitä se, että vuokralainen ei pysty enää maksamaan vuokraa. On kuitenkin mahdollista, että vuokralainen joutuu maksamaan vahingonkorvauksia vuokranantajalle, vaikka edellytykset vuokrasuhteen päättämiselle olisivatkin olemassa. Vuokralainen voi joutua korvaamaan jäljellä olevien kuukausien vuokran, jos vuokranantajalle syntyy tappioita asunnon pitämisestä tyhjillään.

Asunnon avaimet

Määräaikainen vuokrasopimus sitoo tietenkin myös vuokranantajaa. Vuokranantaja ei voi purkaa vuokrasopimusta, vaikka kummin kaima tarvitsisi juuri tuota asuntoa käyttöönsä, tai vaikka vuokranantajalle tulisi muuttuneen elämäntilanteen takia vaikeuksia suoriutua sijoitusasunnon lainan koroista ja lyhennyksistä. Määräaikainen vuokrasopimus tuo siis turvaa vuokralaiselle. Asunto ei niin sanotusti lähde alta sopimusaikana, oli se sitten vuoden, kaksi tai vielä pidempi. Määräaikainen vuokrasopimus on useiden yksityisten vuokranantajien suosiossa, koska näin vältytään vuokralaisten jatkuvalta vaihtumiselta ja uusien vuokralaisten etsimiseltä. Vuokralainen pysyy asunnossa mitä todennäköisimmin ainakin sen vuoden, tai mikä määräaikaisen sopimuksen kestoksi onkaan merkitty.

Mitä hyötyä toistaiseksi voimassaolevasta sopimuksesta? Ainakin se, että asunnon kanssa ei ole ”naimisissa”; asunnosta voi lähteä hyvinkin nopeasti, jos sen varustelutaso tai sijainti ei miellytä, tai jos naapurien kanssa tulee riitaa. Asuntoon ei ole sidottu kuin vain irtisanomiskuukauden ajaksi, joten mikään ei estä ottamasta työpaikkaa vastaan toiselta puolelta Suomea, tai vaikka ulkomailta.

Syksyn 2013 kyselyiden perusteella kolmanneksella osakkaista on toistuvia riitoja taloyhtiössä ja riitojen määrä ei ole ainakaan vähentynyt uuden asunto-osakeyhtiölain tultua voimaan heinäkuussa 2010.

Dokumentti

Osakkaiden väliset erimielisyydet koskevat yleensä osakehuoneistojen ja/tai yhteisten tilojen käyttöä ja remontointia. Osakkaiden ja taloyhtiön väliset riidat koskevat yleensä osakkaiden yhdenvertaista kohtelua, kunnossapitovastuun jakoa, osakkaan vastikkeenmaksuvelvollisuutta ja puutteellista tai virheellistä johtamista.

Alla vaihtoehtoisia keinoja erimielisyyksien vähentämiseksi ja niiden ratkaisemiseksi taloyhtiöissä:

Miten As Oy-lain noudattamista valvotaan?

Siitä, miten as.osakeyhtiölakia pitäisi kehittää, voidaan - ja pitää - keskustella. Mutta sitä ennen oliis tarpeen selvittää yksi asia: miten lain noudattamista valvotaan? Miten korjataan tämä nykyinen nurinkurinen tilanne, jossa nimenomaan hallitus ja isännöitsijä voivat rikkoa lakia ihan vapaasti rikkoa eikä siitä seuraa rikkojalle yhtään mtiönä? Kokemukseni mukaan hallituksen jäsenet eivä edes tunne lain sisältää

Lampaat koloissaan

Yhtiökokoukseen osallistuvat osakkaat ovat lampaita, yhtä sutta lukuun ottamatta. Kukaan ei uskalla inahtaakaan yhtiön hallituksen tai isännöitsijän toiminnasta. Yhtiökokouksen jälkeen kyllä monet mutisevat, kuinka olisi pitänyt sanoa, mutta.. Yleensä isännöitsijä ja hallituksen pj istuvat rinnan ja yrittävät ohjailla kokouksen kulkua mielensä mukaan. Lampaat keritään ilman vastarintaa. Susi yrittää parhaansa mukaan

Yhtiökokousesittelyt

Taloyhtiössämme asian esittely yhtiökokouksessa on puutteellinen. Siellä tuodaan esiin vain hallituksen/isännöitsijäe esitys, mutta esittelyssä ei tuoda esiin ehdotuksen hyviä ja huonoja puolia tai muita päätösehdotuksia ja niiden plussia tai miinuksia. Yhtiökokouksen osanottajatkaan eivät aina tiedä, että heillä on oikeus vaatia sellaista esittelyä, jonka perusteella tietämätönkin voi tehdä perustellun päätöksen.

Jäteasiaa

Jätteet vaaditaan lajittelemaan Ja ongelma-ja elektroniikkajätteet pitää viedä erikoisasemalla. Asia on sinänsä hyvä. Jätteiden käyttö on nykyisin puhdasta bisnestä. En ole missään kuullut tai lukenut, paljonko se tuottaa, mutta kun alkumateriaali on ilmaista, niin kate on varmaan hyvä. Taloyhtiöiden pihoille tulee saada myös paikka elektroniikka, akku- ym. jätteille. Myös huonekalut tulisi saada hoitaa kontteihin.

Putki- ja sähköremonttien kustannukset tasapuolisemmiksi

Yksi tärkeä periaate laissa on yhdenvertaisuusperiaate, joka ei toteudu taloyhtiön putki-, sähköjohto-, parveke-, ja autohalli-/talliosakkeiden osalta, kun maksuosuudet ovat asunnon pinta-alan suhteessa. Ymmärrän taloyhtiön katto-, ikkuna-, ulkoseinä- ja patteriremonttien maksun neliöiden perusteella, koska työtä erikokoisissa asunnoissa on suunnilleen neliöiden suhteessa.

Perustetaan osakkaan etua ajava organisaatio

Tällä hetkellä ei tietääkseni ole osakkaan etua ajavaa organisaatiota. Hallituksen ja isännöitsijän mielivaltaan vastaan pitää osakkaalla olla mahdollisuus saada puolueetonta apua.

Osakkaan on vaikea saada puolueetonta juridista apua, jos kyse ei ole jostain isosta (ja rahakkaasta) asiasta. Pääkaupunkiseudun lakimiehet ovat hyvin työllistettyjä,

eikä heitä kiinnosta pikku riidat.