Siirry sisältöön

Millainen asunto sopii lapsiperheelle

Lapsiperheet eivät enää tahdo omakotitaloa, kahta mersua ja kultaistanoutajaa. Lapsiperheet tahtovat asua kaupunkien keskustoissa kaikkien palveluiden äärellä. Maalla joka paikkaan on pitkä matka, ja omakotitaloasumisen kustannukset saattavat hirvittää. Siksi kaupunkiasumisen suosio kasvaa, niin Helsingissä, Turussa, Tampereella kuin muissakin isoissa kaupungeissa.

Perheet on otettu huomioon kaupunkisuunnittelussa jo yli sadan vuoden ajan, mutta silti kaupunkien keskustoissa asumisen saama suosio on yllättänyt. Jatkossa lapsiperheiden tarpeisiin tullaan kiinnittämään vielä enemmän huomiota, sillä tällä hetkellä tilanne on se, että lapsiperheiden voi olla vaikea löytää tarpeisiinsa sopivaa asuntoa, missä asumisesta ei tarvitsisi maksaa kohtuuttomasti. Lapsiperheet tahtovat yhä useammin asua vuokralla. Kohtuuhintaiset vuokra-asunnot – kalustettuna tai ilman – menevätkin kaupunkien keskustoista kuin kuumille kiville.

On monia syitä sille, miksi vuokra-asumisen suosio on kasvanut maassamme. Yksi on se, että työurat ovat pirstaleisempia. Potkut tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen voivat uhata koska tahansa. Ilman omistusasunnon muodostamaa taakkaa on helppo muuttaa työn perässä. Toinen syy vuokra-asumisen suosiolle on arvomaailman muuttumisessa, ja kolmas – mutta ei mitenkään edellisiä selityksiä vähäpätöisempi – seikka on se, että varsinkin kaupungeissa sijaitsevien asuntojen hinnat uhkaavat karata käsistä. Kaksio Helsingin keskustassa saattaa maksaa 400 000 euroa!

Lapsiperheet arvostavat hyviä säilytystiloja ja yksityisyyttä

Kaupunkimainen asuminen saattaa aiheuttaa haasteita lapsiperheen arkeen. Ennen kuin perheeseen tuli vauva, ei haitannut, ettei kerrostalossa ole hissiä. Vauvan myötä perheeseen tulee kuitenkin lastenvaunuja, joita ei saa ylös portaita pitkin. Vaunuja ei saa säilyttää porraskäytävässä, eikä ulkonakaan seisottaminen tee hyvää lastenvaunuille. Vanhan kerrostalon pyörävarasto saattaa olla jo tupaten täynnä fillareita, kelkkoja ja muiden perheiden vaunuja ja rattaita, joten tässä on ehdottomasti haaste numero yksi. Mikäli hissi löytyykin tai asunto sijaitsee vaikkapa ykköskerroksessa, ei monestakaan kaksiosta tai kolmiosta tunnu löytyvän sopivaa nurkkausta vaunujen säilytykseen.

Vauvan tai vauvojen myötä asuntoon kulkeutuu paljon muutakin tavaraa kuin vain vaunuja ja rattaita. Vauva tarvitsee oman sängyn ja hoitopöydän, sitterin, kantokoppia ja paljon muita varusteita, joten esimerkiksi 17-neliöinen yksiö käy äkkiä pieneksi. Varsinkaan vanhoissa taloissa ei ole useinkaan ole tarpeeksi säilytystilaa (eikä pistorasioita). Kaappeja voi tietenkin ostaa lisää, jos asuntoon niitä suinkin mahtuu.

Pieni vauva voi nukkua vanhempiensa kanssa samassa huoneessa, mutta ennen pitkää vanhemmat alkavat kaivata omaa tilaa ja yksityisyyttä. Varsinkin yksinhuoltajat kärsivät siitä, ettei heillä aina ole varaa asuntoon, missä olisi erillinen makuuhuone myös perheen aikuiselle. On tutkittu, että lapsiperhe tarvitsee asunnon, missä olisi erillisten makuuhuoneiden lisäksi toimiva eteinen, eli tila, missä olisi mahdollisimman vähän kalliita neliöitä, mutta silti kaikki mahdollisuudet tehdä ”läpsystä vaihtoja” eli pukea, riisua ja säilyttää ulkovaatteita sekä jemmata muualle vientiä odottavia tavaroita. 

Toiminnallisuutta odotetaan myös keittiöltä. Mitä isompi pöytä sinne mahtuu, sen parempi, sillä keittiön pöydän ääressä tehdään usein muutakin kuin syödään – esimerkiksi tehdään läksyjä, kootaan palapeliä ja juoruillaan ystävien kanssa. Olohuoneessa pitäisi olla tarpeeksi neliöitä myös lasten leikeille, ja varsinkin isossa perheessä kaivattaisiin kahta vessaa. Parveke on iso plussa. Entä se iso kysymys neliöiden määrästä? Hollantilaisen tutkimuksen perusteella lapsiperheen asunnon koon tulisi olla vähintään 85 neliötä. Mitä enemmän lapsia, sitä enemmän neliöitä tarvitaan, sillä jokaiselle lapselle olisi hyvä olla oma huone.

Lapsiperheille tärkeää olla palveluiden lähellä

Kaupungissä kävelevä nainen

Iso syy kaupunkiasumisen suosioon on siinä, että vanhemmat haluavat olla palveluiden lähellä, eivätkä käyttää pitkää aikaa työmatkaa varten. Vanhemmat kaipaavat edelleen ravintoloita ja kulttuuripalveluita, mutta lasten saamisen myötä korostuu myös leikkipuistojen merkitys. Paikasta toiseen liikkumista helpottaa, jos linja-auto-, metro-, raitiovaunu- tai junapysäkki on lähistöllä. Jos oikein hyvä tuuri käy, pääsee päiväkotiin, ruokakauppaan, kirjastoon ja uimahalliin jalkaisin. 

Kaupunkien keskustoissa olevat asunnot ovat yleensä kerrostaloasuntoja. Lapsiperheiden mielestä kerrostalossa saisi mielellään olla myös yhteistiloja, joissa voi tutustua naapureihin, sekä hyvä valaistus rappukäytävässä. Hissiä, varsinkin tilavaa ja toimintavarmaa hissiä, arvostetaan myös, samoin helposti saavutettavissa olevia säilytystiloja. Monella lapsiperheellä on auto, vaikka asutaan kaupungin keskustassa. Asuntoon kuuluva tai ilman vuosien jonotusta saatava autopaikka tai jopa autotalli on tuolloin tärkeä kriteeri asunnon valinnassa.